Valtioneuvoston ja ulkoministeriön kielikoulutuspalvelut

Hankinnan kohteena on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden virkamiesten kielikoulutusta koskevat palvelut. Hankinnan kohde ja parhaan tarjouksen valinta on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 1 Hankinnan kohteen kuvaus ja tarjousten valinta- ja vertailuperusteet. Hankinta on jaettu kahteen (2) osaan: 1) valtioneuvoston yhteinen kielikoulutus ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja venäjän kielissä ja 2) ulkoministeriön kielikoulutus espanjan, japanin, mandariinikiinan, standardiarabian ja portugalin kielissä. Tarjoaja voi tarjota joko vain toiseen hankinnan osaan tai molempiin hankinnan osiin. Tarjouspyyntö koostuu seuraavista liitteistä: LIITE 1 Hankinnan kohteen kuvaus ja tarjousten valinta- ja vertailuperusteet LIITE 2 Hintalomake ( palautettava tarjouksen liitteenä ja vaikuttaa tarjousten vertailuun) LIITE 3 CV-lomakkeet (palautettava tarjouksen liitteenä ja vaikuttaa tarjousten vertailuun ) LIITE 4 Laatulomake Työnäyte (palautettava tarjouksen liitteenä ja vaikuttaa tarjousten vertailuun) LIITE 5 Valtion kirjanpitoyksiköt LIITE 6 Tarjoajan referenssilomake (palautettava tarjouksen liitteenä) LIITE 7 Hankintasopimus LIITE 8 Turvallisuus - ja tietoturvallisuussopimus LIITE 9 Henkilötietojen käsittelysopimus Hankinnan perusteella tehdään kaksi (2) erillistä hankintasopimusta. Valtioneuvoston kanslia (VNK) tekee sopimuksen koskien valtioneuvoston yhteisiä kielikoulutuspalveluita. Ulkoministeriö (UM) tekee oman sopimuksen koskien ulkoministeriön kielikoulutuspalveluita. Perussopimuskausi on kaksi (2) vuotta, jonka jälkeen VNK:lla ja UM:llä on lisähankintaoikeus (optio) kahteen (2+2) kahden (2) vuoden mittaiseen optiosopimuskauteen. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo sopimuskaudella optiokaudet (2v + 2v) mukaan luettuna on valtioneuvoston yhteisen kielikoulutuksen osalta 1 000 000 – 1 200 000 euroa. UM:n hankinnan arvioitu kokonaisarvo on optiokaudet mukaan luettuna noin 500 000–600 000 euroa. Valittavalla toimittajalla ei ole yksinoikeutta palvelujen tuottamiseen, vaan hankintayksiköt voivat hankkia sopimuskauden aikana palveluita myös muulta taholta oman harkintansa mukaan.