BIODIVERSA+-hanke: Rannikon pienvesien seurantamenetelmien ja tietojen tallennuksen kehittäminen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämässä Biodiversa+-hankkeessa on teemana rannikon pienvesien seurantamenetelmien ja tietojen tallennuksen kehittäminen. Hankkeen yhtenä tavoitteena on arvioida nykyisten seurantojen tulosten pohjalta tehtyjen rannikon pienvesien kunnostusten vaikuttavuutta. Arvioinnin perusteella täsmennetään ja täydennetään nykyisiä kunnostusten vaikutusten seurantamenetelmiä ja -ohjeistuksia. Tässä hankkeessa analysoitavia seurantatuloksia on kerätty erilaisista rannikon pienvesistä mm. loggereilla vuosina 2021–2024. Mukana on sekä kohteita missä kunnostustoimenpiteitä on tehty, sekä kohteita, joilla kunnostusta ei ole vielä aloitettu, että myös luonnontilaisia kohteita, joilla ei varsinaisesti tehdä kunnostusta. Tarkemmat tiedot seurattujen kohteiden lukumääristä, seurattavista muuttujista, kunnostusmenetelmistä, kunnostuksen tavoitteista ja kunnostus-, sekä seurantavuosista ja kunnostuksista vastaavista tahoista löytyvät liitteistä 1, 2, 3 ja 4. Loggerit ovat mitanneet usean maastokauden ajan veden lämpötilaa, vedenkorkeuden vaihteluita, sähkönjohtokykyä, sekä pH-arvojen muutoksia. Lisäksi rannikon pienvesikohteilla on otettu vesinäytteitä. Vedenkorkeuden seurantoja on tehty myös riistakameroilla eri kunnostuskohteilla vuonna 2022 (liite 5). Riistakamera on kuvannut mitta-asteikkoa ja ottanut valokuvia mitta-asteikon osoittamista vedenkorkeuden muutoksista. Seurannoista tehtävässä analyysissä halutaan saada selville, miten eri muuttujat ovat keskimäärin muuttuneet kunnostuksen jälkeen verrattuna tilanteeseen ennen kunnostusta ja toisaalta verrattuna luonnontilaisiin kohteisiin. Muuttujien vaihtelevuudesta halutaan myös kohdekohtaista analyysiä. Lisäksi halutaan selvittää vuosittaisen vaihtelun tilastollista merkitsevyyttä eri menetelmin kunnostetuilla kohteilla, mikäli se on mahdollista. Tuloksista on esimerkiksi odotettavissa, että veden lämpötila nousee kunnostuksen jälkeen sellaisilla kohteilla, joissa kunnostusmenetelmänä on ollut ruopatun kynnyksen tai kanavan ennallistaminen. Kiinnostavaa tuloksissa on, mikäli vesi on lämpimämpää kunnostuksen jälkeen juuri kalojen kutuaikaan, eli alkukesästä touko-kesäkuussa. On myös odotettavissa, että vedenkorkeus nousee vähävetisinä aikoina, tai pysyy korkeampana kunnostuksen jälkeen verrattuna tilanteeseen ennen kunnostusta. Myös sähkönjohtavuus voi laskea, kun kynnys on ennallistettu, koska vähemmän merivettä pääsee sisään fladaan. Konsultin tehtävänä on koota, visualisoida ja analysoida Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Helmi-ohjelmassa ja SeaMoreEco-hankkeessa, Metsähallituksen Biodiversea-hankkeessa ja Luonnonvarakeskuksen koekalastuksissa kerättyä rannikon pienvesien kunnostusten seuranta-aineistoa vuosilta 2021–2024. Liitteessä 4 on esimerkki miltä analysoitava aineisto näyttää. Työssä koostetaan kaikki kerätyt seurantatulokset ja tehdään esiselvitystasoinen arvio seurantojen toimivuudesta. Työssä laaditaan yksi Excel-tiedosto, johon kootaan kaikki seuranta-aineiston raakadata kunnostuskohteittain niin, että jokaisen yksittäisen kohteen aineisto on omalla välilehdellä. Lisäksi työssä laaditaan yksi kooste Excel-taulukko, jossa on esitettynä kaikkien kohteiden eri muuttujien minimit, maksimit, mediaanit, keskiarvot ja vaihteluvälit sekä eri mittauskuukausilta että eri mittausvuosilta. Seurantatulosten aineistoa .xls- ja .csv-muodossa on 135 tiedostoa. Lisäksi riistakameroilla kerätty koko valokuva-aineisto käydään läpi ja siitä saadut vedenkorkeuslukemat viedään edellä mainittuun kohdekohtaiseen raakadata-taulukkoon. Kyseisiä valokuvia on yhteensä noin 3853 kappaletta. Liitteessä 5 on esimerkki analysoitavasta riistakamerakuvasta. Työssä laaditaan myös graafeja kunnostusmenetelmittäin, joissa on esitettyinä vuoden sisäinen ja vuosien välinen vaihtelu ja vuosittaiset keskiarvot/mediaanit (esim. boxplotit tai regressiokäyrät) vedenkorkeudelle, veden lämpötilalle, ilman lämpötilalle, veden sähkönjohtokyvylle, pH:lle ja veden suolapitoisuudelle. Kuvaajien tarkoituksena on visualisoida, millä tavalla mitatut muuttujat vaihtelevat vuosien välillä eri kunnostusmenetelmillä kunnostetuissa kohteissa ja toisaalta luonnontilaisissa kohteissa. Työssä tulisi laatia graafeja myös erikseen jokaiselta kunnostuskohteelta, joissa on kuvattuna vuosittainen edellä mainittujen muuttujien vaihtelu. Veden lämpötiloja tulee verrata kohteittain kultakin vuodelta ja tarkasteluajankohdalta erona kunkin hetken ilman lämpötilaan (tunti, vuorokausi tai kuukausitaso). Työssä tulee myös verrata veden suolapitoisuutta vedenkorkeuteen, sillä suolapitoisuuden osalta meriveden pinnankorkeuden vaihtelu on merkittävä fladojen ja kluuvien suolapitoisuuteen vaikuttava tekijä. Tuloksissa tulisi myös analysoida aineistossa havaittujen muutosten tilastollista merkitsevyyttä, mikäli aineisto antaa myöden. Työssä tulee myös kirjoittaa tiivis tulkintaraportti siitä, näkyykö tehtyjen kunnostusten vaikutus mahdollisesti seurantatuloksissa ja miten hyvin eri muuttujat kuvaavat kunnostusten vaikutuksia, sekä mitkä kunnostusmenetelmät mahdollisesti vaikuttavat eri muuttujiin. Lisäksi kunnostusten vaikutusta mitattuihin seurantamuuttujiin tulee tarkastella suhteessa aikaan (x vuotta kunnostuksesta) sekä suhteessa luonnontilaisten kohteiden vastaaviin seurantamuuttujiin (control-impact). Muuttujien vaihtelu luonnontilaisissa kohteissa antaa tietoa luonnollisesta taustavaihtelusta. Tulkintaraportissa tulisi olla kohdekohtaista analyysiä joka kunnostuskohteelta eri muuttujissa tapahtuneista muutoksista. Konsultin tulisi arvioida raportissa, mitä aineistoa tulisi olla lisää, jotta myöhemmässä vaiheessa aineiston kattavampi analyysi olisi mahdollista. Analysoitava aineisto toimitetaan konsultille .csv-muodossa ja valokuvat .jpg-muodossa. Tulokset halutaan .xls-muodossa, valokuvina (.jpg) ja raportti tekstidokumenttina (esim. Word). Konsultti osallistuu 2 kokoukseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa; 1. kokous, kun konsultti on valittu ja sopimus työstä on tehty, sekä 2. kokous, kun tulkintaraportin luonnos on valmis. Seurantamenetelmien kaikki tulokset, jotka on tarkoitus analysoida tässä työssä, toimitetaan valitulle konsultille heti konsultin valinnan jälkeen. Työssä voi hyödyntää taustatietona Helmi-ohjelmassa julkaistua opasta ”Rannikon pienvesien kunnostusopas – fladat, kluuvi-fladat ja kluuvit, sekä niiden laskupurot, Roininen, Jussi-Tapio, 2024” (Liite 6).