Alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen toimintamallin ja Leader-toiminnan vaikuttavuuden arviointi

Maa- ja metsätalousministeriön (hankintayksikkö) tavoitteena on käynnistää kilpailutus, jonka kohteena olisi alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen toimintamallin toimivuuden arviointi sekä Leader-toiminnan lisäarvon ja vaikuttavuuden arviointi. Arvioinnissa on kaksi osiota: 1) Alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen toimintamallin arviointi. 2) Leader-toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja vaikuttavuusmallin kehittäminen. Alueellisella ja paikallisella maaseudun kehittämisellä tarkoitetaan EU:n maaseuturahaston toimia, joita alueellisella tasolla toteuttavat elinkeino- ja liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) ja paikallisella tasolla Leader-ryhmät. Alueellisella ja paikallisella maaseudun kehittämisellä toteutettiin osaltaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 (maaseutuohjelma), jonka toteuttamista jatkettiin siirtymäkaudella 2021–2022, ja nyt Suomen CAP-suunnitelmaa 2023–2027.Kaudella 2014–2022 alueellisella ja paikallisella maaseudun kehittämisellä edistettiin osaltaan kaikkia maaseutuohjelman tavoitteita, mutta erityisesti tavoitetta maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. Alueellista ja paikallista maaseudun kehittämistä toteutettiin seuraavilla maaseutuohjelman toimenpiteillä: * Koulutus ja tiedonvälitys * Investoinnit * Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen * Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla * Yhteistyö * Leader eli yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Alueellista toimintaa ja rahoitusta ohjaavat ELY-keskusten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat (15 kpl) ja Leader-ryhmien paikalliset maaseudun kehittämisstrategiat (54 kpl kaudella 2014–2022 ja 52 kpl kaudella 2023–2027). Hankinnassa tavoiteltaisiin yhtä sopimuskumppania. Hankintaa ei ole alustavasti suunniteltujaettavaksi osa-alueisiin. Alustavan aikataulun mukaan hankintasopimus tulisi voimaan toukokuussa 2025 ja loppuraportin jättöaika sekä tulosten esittely olisivat tammikuussa 2027. LISÄTIEDOT Tämä ilmoitus on ennakkotietoilmoitus. Tällä ilmoituksella ei pyydetä tarjouksia. Ennakkotietoilmoitukseen liittyy kutsu markkinavuoropuheluun. 1. Markkinavuoropuhelu Pyydämme tarjoamisesta kiinnostuneita, potentiaalisia toimittajia ilmoittautumaan markkinavuoropuheluun. Markkinavuoropuhelu voi koostua esimerkiksi vastaamisesta hankintayksikön esittämiin kysymyksiin, alustavan tarjouspyyntömateriaalin kirjallisesta kommentoinnista sekä mahdollisesti toimittajatapaamisista ennen tarjouspyynnön julkaisua. Markkinavuoropuheluun osallistumisesta ei makseta korvausta. Markkinavuoropuhelu ei sido hankinnasta kiinnostunutta potentiaalista toimittajaa myöhemmin mahdollisesti toteutettavaan tarjouskilpailuun osallistumiseen. Ennakkoilmoitus ei myöskään velvoita hankintayksikköä toteuttamaan varsinaista hankintamenettelyä. Kaikki tässä ennakkotietoilmoituksessa esitetyt tiedot ovat alustavia ja suuntaa-antavia ennakkotietoja. Ennakkotietoilmoitus ei sido minkäänlaiseen ratkaisuun. 2. Ilmoittautuminen Pyydämme kiinnostuneita toimittajia ilmoittautumaan markkinavuoropuheluun ilmoittamalla seuraavat tiedot sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi otsikolla "Markkinavuoropuhelu/ Alueellisen ja paikallisen maaseuturahoituksen arviointi hankinta": - yrityksen/organisaation nimi ja y-tunnus, - yhteyshenkilön nimi ja- yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Pyydämme ilmoittautumisia mahdollisimman pian, mielellään ke 26.2.2025 mennessä. Arvioinnissa on kaksi osiota: 1)Alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen toimintamallin arviointi. Alueellisella ja paikallisella maaseudun kehittämisellä tarkoitetaan EU:n maaseuturahaston toimia, joita alueellisella tasolla toteuttavat elinkeino- ja liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) ja paikallisella tasolla Leader-ryhmät. Alueellista toimintaa ja rahoitusta ohjaavat ELY-keskusten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat (15 kpl) ja Leader-ryhmien paikalliset maaseudun kehittämisstrategiat (54 kpl kaudella 2014–2022 ja 52 kpl kaudella 2023–2027). Tehtävänä on arvioida alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen toimintamallia osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 ja Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 toimeenpanoa. Tavoitteena on analysoida alueellisten ja paikallisen maaseudun kehittämistoimien keskinäistä lisäarvoa ja sitä, miten ELY-keskusten ja Leader-ryhmien kehittämisvälineet täydentävät toisiaan maaseutuohjelman ja CAP-suunnitelma tavoitteiden saavuttamisessa. Tähän liittyy ELY-keskusten ja Leader-ryhmien roolien ja työnjaon toimivuuden analysointi. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita vaikuttavuuteen ja asiakkaan näkökulmaan. 2)Leader-toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja vaikuttavuusmallin kehittäminen. Osion tehtävänä on arvioida Leader-toiminnan lisäarvoa ja vaikuttavuutta: testata ja soveltaa Suomessa kehitettyä Leader-toiminnan vaikuttavuusmallia rahoituskauden 2014–2022 tulosten ja vaikutusten arviointiin sekä arvioida vaikuttavuusmallin toimivuutta ja esittää suosituksia sen kehittämiseksi. Suomessa kehitettiin Leader-toiminnan vaikuttavuusmallia kansalliseen ja alueelliseen käyttöön vuoden 2023 aikana yhteistyössä Leader-ketjun eri toimijoiden eli maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston, maaseutuverkostoyksikön, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien kanssa. Vaikuttavuusmallilla kuvataan ja arvioidaan Leader-toiminnan lisäarvoa maaseudun kehittämisessä. Suomen Leader-toiminnan vaikuttavuusmalli koostuu neljästä kokonaisuudesta: 1) Leader-toiminnan lisäarvon elementit, 2) miten lisäarvoa ja tuloksia havainnollistetaan ja miten niistä viestitään, 3) mitä tietoa lisäarvon mittaamiseksi ja arvioimiseksi tarvitaan ja miten tieto kerätään sekä 4) kuka tekee mitäkin, aikataulutus ja viestinnän vuosikello. Malli on yksinkertaistus ja pelkistys – se ei mittaa Leader-toiminnan lisäarvon kaikkia ulottuvuuksia, eikä se yllä varsinaiseen vaikuttavuuden arviointiin pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on ollut luoda systemaattinen ja kustannustehokas tapa, jolla lisäarvoa saadaan esiin kattavasti kaikista Leader-ryhmistä. Leaderin lisäarvon elementit on jaoteltu kolmeen kokonaisuuteen ja 13 alakohtaan. Tässä arvioinnissa tavoitteena on selvittää, missä määrin Leader on edistänyt näitä lisäarvotekijöitä rahoituskaudella 2014–2022, käytettävissä olevan aineiston perusteella. Arvioinnin tulee käsitellä kaikki lisäarvotekijät, mutta työn pääpaino on niissä, koskevat sosiaalisen pääoman kasvua ja paikallisen kehittämisen hallinnan parantumista. Arvioinnissa Leader-toiminnan vaikuttavuutta tarkastellaan pääasiassa valtakunnallisella tasolla, mutta tavoitteena on tunnistaa myös mahdollisia alueellisia eroja.