Tarjouspyyntö Hiilirajamekanismin kansalliset vaikutukset

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pyytää tarjousta selvitystyöstä, jossa aiheena on hiilirajamekanismin kansalliset vaikutukset. Työ- ja elinkeinoministeriö varaa oikeuden olla hyväksymättä tarjousta, mikäli tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen tai tarjouksen hyväksymättä jättämiselle on jokin muu perusteltu syy. Hankinnan tausta: EU:n hiilirajamekanismiasetus (CBAM) on tullut voimaan vuonna 2023. Mekanismin tavoitteena on torjua hiilivuotoa ja kannustaa kolmansia maita ilmastotoimiin. Hiilirajamekanismi asettaa tietyille tuontituotteille (teräs ja rauta, tietyt lannoitteet, alumiini, sementti, sähkö ja vety) päästösisältöön perustuen saman suuruisen maksun kuin joka kohdistuu eurooppalaiselle tuotannolle päästökaupan seurauksena. Käytännössä näiltä tuontituotteilta peritään EU:n päästökaupan päästöoikeuden hintaa vastaava maksu CBAM-todistusten muodossa tuotteiden tuotesidonnaista päästösisältöä heijastaen. Vuoden 2025 loppuun saakka CBAM:ia sovelletaan raportointivelvoitteena ja itse CBAM-todistusten osto ja myynti alkavat vuonna 2026. Vuosina 2026-2034 on käynnissä siirtymäaika, jolloin tuonnille tulevan CBAM-maksun suuruus kasvaa asteittain yhä suuremman osuuden tuotteen päästösisällöstä tullessa CBAM:n piiriin. Vuodesta 2034 CBAM-maksu lasketaan tuotteen täyden päästösisällön perusteella. Mekanismin alaisista tuotteista Suomeen tuotiin vuonna 2022 hiilirajamekanismin piirissä olevista kolmansista maista eniten terästeollisuuden tuotteita (58 prosenttia) sekä lannoitteita (25 prosenttia) ja alumiinia (10 prosenttia). Hiilirajamekanismi kasvattaa sen piirissä olevien tuotteiden tuontiin liittyviä kustannuksia. Tätä kautta mekanismilla on vaikutuksia näitä tuotteita EU-alueelle tuovien ja niitä välituotteina käyttävien suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Toisaalta kilpailutilanteen tulisi ajan kanssa tasaantua, kun kolmansissa maissa sijaitsevaan päästöintensiiviseen tuotantoon kohdistetaan mekanismin kannustamana hiilen hinnoittelua. Toisaalta mekanismilla voi olla ennalta-arvaamattomia vaikutuksia etenkin sellaiselle tuotannolle Suomessa, joka käyttää välituotteina hiilirajamekanismin alaisia tuontituotteita. Hiilirajamekanismin myötä kolmansista maista tulevan tuonnin kustannukset kasvavat tai suomalaiset tuojat muuttavat hankintaketjujaan niin, että siirrytään vähäpäästöisempien tuotteiden hankintaan. Riskinä hiilirajamekanismissa on se, aiheuttaako välituotekäytön todennäköinen kustannusten nousu Suomessa hiilivuotoa eli tuotannon siirtämistä Suomesta (ja EU-alueelta) kolmansiin maihin, joissa ilmastolainsäädäntö on löysempää ja ilmastopolitiikan kustannukset siten matalampia. Hiilirajamekanismiasetus avataan todennäköisesti vuonna 2026, jolloin EU:ssa tullaan harkitsemaan mekanismin laajentamista. Komissio tutkii EU-tasolla mekanismin laajentamista etenkin alavirran tuotteisiin, epäsuoriin päästöihin, logistiikkaan ja kuljetukseen sekä täysin uusille aloille kuten orgaanisiin kemikaaleihin ja polymeereihin. Hankinnan tavoite: Hankinnan tavoitteena on tuottaa tarvittavaa taustatietoa Suomen kantojen valmisteluun hiilirajamekanismiasetuksen uudelleenlaadintaan varautuen. Hankinta tuo lisäksi tietoa hiilirajamekanismin nykyisen soveltamisalan vaikutuksista Suomessa. Hankinnan kohde: Hankittavan palvelun tavoite on kahtalainen. Tavoitteena on a) selvittää hiilirajamekanismin nykyisen soveltamisalan vaikutuksia Suomessa ja b) toisaalta pyrkiä arvioimaan mekanismin mahdollisen laajentamisen kilpailukykyvaikutuksia Suomessa. Hankittavan selvityksen tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Nykyinen hiilirajamekanismin soveltamisala Miten hiilirajamekanismin myötä syntyvä tuontituotteiden kustannusten nousu vaikuttaa tuotteita Suomessa käyttävien yritysten kilpailukykyyn? Erityisesti tarkastelun kohteena tulisi olla teräs- ja rautatavaroita, alumiinitavaroita sekä lannoitteita tuotannossaan käyttävät toimijat. Teräs -ja rautatuotteet ja lannoitteet ja alumiini ovat oletusarvoilla arvioiden päästöiltään suurimmat CBAM-tuonnin tavararyhmät Suomessa. Muutaman tapaustutkimuksen avulla selvityksessä tulee analysoida selvityksen aikana valittavien tuotteiden tuotantoketjua Suomessa ja sitä, miten CBAM näkyy suomalaisten yritysten kilpailukyvyssä. Tutkittavat tuotteet täsmennetään selvitystyössä niin, että yhteistyössä TEM:n kanssa valitaan tutkimuksen kohteeksi tietyt yritykset ja CBAM-tuotteiden käyttöä tarkastellaan niiden arvoketjuissa tai arvoketjun osissa tuotteesta riippuen. Selvityksen tulee sisältää analyysia siitä, millaisiin lopputuotteisiin CBAM-tuotteita käytetään, mihin markkinoille tuotteet suuntautuvat ja millaisia vaikutuksia CBAM-tuotteiden välituotekäytöllä on suomalaisille toimijoille. 2. Hiilirajamekanismin soveltamisalan laajentamisen vaikutukset Suomessa Selvityksen toisen osion tulee sisältää analyysia siitä, mitä vaikutuksia CBAM:n soveltamisalan laajentamisella Suomessa olisi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn. Laajentumisen osalta tulisi tarkasteluun sisältyä seuraavat kehityskulut: - Soveltamisalan laajentaminen alavirran tuotteisiin nykyisen soveltamisalan aloilla. Rajattu määrä esimerkkituotteita valitaan analyysin kohteeksi, niin että arvioidaan tuotekatteen laajentamisen taloudellisia vaikutuksista Suomessa keskittyen kilpailukysymyksiin. Esimerkkien valinta yhdessä TEM:n kanssa, pohjautuen alustaviin komission tuloksiin komission EU-tason vaikutuksia tarkastelevassa tutkimuksessa CBAM:n laajentamisesta alavirran tuotteisiin - Soveltamisalan laajentaminen uusiin tuoteryhmiin, esimerkkinä orgaaniset kemikaalit ja polymeerit, taloudelliset vaikutukset Suomessa keskittyen kilpailukykynäkökulmiin. Aikataulu ja raportointi: Tilattavasta selvitystyöstä tulee toimittaa väliraportti 10 viikkoa tilauksen vahvistamisesta. Selvitystyön toimittaja sitoutuu esittelemään väliraportin tuloksia suullisesti. Tilattavasta selvitystyöstä tulee toimittaa loppuraportti 2 viikkoa sen jälkeen, kun TEM on toimittanut mahdolliset kommentit väliraporttiin.